Terapiassa ei niinkään kaivella ongelmien takaa niitä synnyttäviä syitä vaan ne käsitellään erillisinä, uusia näkökulmia ja ratkaisua etsien. Erottamalla ongelmat itsestä ja identiteetistä on mahdollista tarkastella niitä rohkeammin ja uusin tavoin. Menneisyydestä löydetään käytettäviä rakennusaineita onnistumisten kautta ratkaisuihin. Epätoivoisenkin tuntuisesta tilanteesta etsitään selviytymisen kautta toivon kipinää. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä nykytilanteessa jo toimii ja vahvistetaan sitä.
Keskeistä on se, mikä on sinulle merkityksellistä ja terapeutin avulla määrittelet itse omat tavoitteesi. Terapia on tulevaisuussuuntautunutta ja pääpaino on toiminnassa kohti muutosta, pienin askelin.
Terapeutti on tasavertainen kuuntelija, kuulemansa tutkija. Keskustelu auttaa sinua käsittelemään tunteitasi, ajatuksiasi ja kokemuksiasi, jotta ne eivät olisi esteenä, vaan vahvuutenasi muutoksesi tiellä. Tutkivalla otteella terapeutti tekee paljon kysymyksiä, kannustaa, motivoi, antaa myönteistä palautetta ja voi antaa asiakkaalle tehtäviä ja ehdottaa kokeiluluontoisia toimintatapoja. Kaiken kaikkiaan terapia etenee tasavertaisuuden ja yhteistyön voimalla.
Ratkaisukeskeinen ajattelu ja sen menetelmät ovat sisäistyneet erottamattomaksi osaksi tekemääni toimintaterapiaa. Ratkaisukeskeistä toimintaterapiaa rikastavat siis ratkaisukeskeisen psykoterapian työskentelytavat ja ajatukset. Lue lisää ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmistä.
Toimintaterapiassa pyritään tekemään mahdolliseksi se, että asiakas selviytyy hänelle merkityksellisistä ja tärkeistä päivittäisen elämän toiminnoista toimintakykyyn vaikuttavista rajoituksista tai ympäristöllisistä esteistä huolimatta.
Näihin vaikuttamalla, kuten taitojen ja valmiuksien kehittämisellä, keinojen ja strategioiden käyttöönotolla, neuvonnalla ja ohjauksella sekä ympäristön muokkauksella toimintaterapiassa tuetaan itsenäisyyttä ja päivittäisessä elämässä selviytymistä.
Kaikki elämänalueet huomioivan ja mahdollistavan työskentelytavan vuoksi toimintaterapia vaikuttaa elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti. Toimintaterapeutteja onkin kuvailtu "arjen asiantuntijoiksi". Oman arkensa ja elämänsä asiantuntija on kuitenkin aina asiakas. Asiakkaan ehdoin ja voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntämällä tuetaan osallistumista omaan elämään ja sen valintoihin, liittyivät ne sitten itsestä huolehtimiseen, asioimiseen ja kotielämään, opiskeluun, työhön, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, vapaa-ajan viettämiseen tai lepoon.
Toimintaterapian keskiössä on ajatus merkityksellisen ja tarkoituksenmukaisen toiminnan yhteys ihmisen hyvinvointiin sekä elämänlaatuun. Toiminta edistää terveyttä, tukee ihmisen kehittymistä, mahdollistaa taitojen hankkimisen ja auttaa sairaudesta tai traumasta toipumisessa ja niiden kanssa pärjäämisessä.
Terapeuttinen toiminta ei ole tekemistä vain tekemisen vuoksi, vaan se on asiakkaalle mielekästä, eli arvojen, tarpeiden ja kiinnostuksen mukaista. Toiminnan analysoinnin avulla terapeutti sovittaa yhteen toiminnan vaatimukset, asiakkaan taidot ja olosuhteet niin, että toiminta on tarkoituksenmukaista ja palvelee tavoitteisiin pääsyä.
Sopivan haasteellisen toiminnan tuloksena on mahdollista saada onnistumisen kokemuksia. Tällöin itsetunto ja itsevarmuus kasvavat. Yhdellä alueella saatu hyvä kokemus kantaa toisellekin. Tunnustettu onnistuminen ja edistyminen motivoi ja rohkaisee yrittämään lisää.
Työskentelemme omassa toimintaympäristössäsi: kotonasi, pihalla, luonnossa, harrastus-, tai asiointipaikoissasi - tai missä vaan muussa paikassa, jossa tarvitset tukea suoriutumiseesi.
Toisin sanoen, olemme siellä, missä arjen haasteesikin, ja samalla sinulle luonnollisimmassa ympäristössäsi. Näin voimme vaikuttaa suoraan niihin toimintoihin, jotka ovat oleellisimpia elämäsi sujumisen kannalta ja sinulle merkityksellisimpiä, ja toisaalta hyödyntää normaaleja arjen toimintoja taitojen ja valmiuksien harjoittelemiseen, eli toimintaterapeuttiseen kuntoutukseen.
Luoviksi menetelmiksi katsotaan esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, musiikki ja narratiiviset työskentelytavat. Taiteen tekemisen avulla ihminen voi saada elämäänsä mielekkyyttä, oivallusta ja helpotusta tunteisiin tai traumaan. Se auttaa ihmistä ilmaisemaan jotain, mitä ei voi tai halua sanoittaa. Kuvan tekemisen aistimuksellisen kokemuksen avulla on mahdollista palauttaa mieleen muistoja ja yksityiskohtia menneisyyden hyvästä hetkestä.
Valokuvia voidaan yhdistää luoviin menetelmiin valokuvaterapian menetelmin eli valokuvan ja valokuvauksen käytöllä ajatusten, tunteiden ja kokemusten näkyväksi tekemiseksi ja prosessoimiseksi.
Valokuvaterapiassa käytetään asiakkaan omaelämänkerrallisia ja symbolisia, assosiatiivisia valokuvia sekä valokuvausta uusien valokuvien ottamiseksi ja käytöksi terapeuttisena välineenä.
Valokuvien parissa työskentely rikastaa terapiasuhteessa tapahtuvan keskustelun ja toiminnan vaikutuksia moniaistisuuden, kokemuksellisuuden ja elämyksellisyyden, assosiaatioiden ja vuorovaikutuksen kautta. Varsinkin valokuvauksessa herää mielikuvia, tunteita tai muistoja nimenomaan tekemisen kautta. Myös valokuvaterapeuttisessa työssä terapeutilla on asiakkaan voimavaroihin ja tavoitteisiin suuntautunut ote.
Valokuvat terapeuttisena välineenä voivat jäsentää omaa elämää ja tuoda esiin uutta itsestä ja elämäntilanteesta; toivoa ja uutta sisältöä elämään.
Kuvallisen ilmaisun ja kirjoittamisen lisäksi voimme käyttää valokuvia ja valokuvausta voimaannuttavina ilmaisun ja itsehavainnoinnin välineinä, terapeuttisena toimintana, jossa tavoitteena on taitojen ja valmiuksien harjoittamisen lisäksi myös itsetuntoa ja itsetuntemusta kasvattavan henkilökohtaisen lopputuotteen aikaansaaminen.
Puutarhaterapia perustuu ihmisen ja kasvien väliseen terapeuttiseen ja kuntouttavaan vuorovaikutussuhteeseen, joka edistää ihmisen psyykkistä, fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Luonnon terapeuttisista, fysiologisista ja neurologisista vaikutuksista ja yhteydestä ihmisen hyvinvointiin on runsaasti tieteellistä näyttöä.
Sormien upottaminen multaan, tuoksujen nuuhkiminen, luonnon väriloisto ja pehmeät äänet sekä nurmikko varpaiden välissä herättävät aisteja ja tuntemuksia. Kasvien parissa työskentelyyn uppoutuminen antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja läsnäoloon. Kasvimaan kääntäminen ja mullan lapioiminen tuovat oivan tilaisuuden tunteiden purkuun.
Kasvin istuttaminen, hoivaaminen ja kasvun seuraaminen on sisällä tai ulkona toteutettavaa toimintaa, joka mukavan harrastuksen ja mahdollisen sadon korjaamisen lisäksi tuo ilon, virkistymisen ja onnistumisen kokemuksia, edistää vastuuntuntoa ja kärsivällisyyttä, kasvattaa tietoja, taitoja ja fyysisiä valmiuksia ja lisää palasensa merkityksellisen elämän kokemukseen. Kaiken lisäksi, kasvit lisäävät kodin ja ympäristön viihtyisyyttä ja parantavat ilmanlaatua.